Mikä on vihta tai vasta? Kuinka tehdä se yhdessä tunnissa…vaikka et olisi koskaan tehnyt sitä ennen!
Kun vihta vai vasta -kysymys nostetaan esille, on oikeita vastauksia monia. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, mistä päin Suomea olet kotoisin ja kumpaa ilmaisua olet tottunut käyttämään saunapuheissa. Lue, miksi me vihdomme saunassa ja miten saunavihdan teko onnistuu helposti kotona.
Vihta vai vasta
Vihta vai vasta? Yleisesti Suomessa länsipuolella puhutaan vihdasta ja itäpuolella vastasta. Mutta mikä on tämä vihta, josta on kyse? Saunavihta on koivunoksista valmistettu kimppu, jolla vihdotaan saunassa. Vihtominen tarkoittaa kimpulla huitomista kehoa vasten hieman voimaa käyttäen. Ei liikaa, mutta niin, että se tuntuu hyvältä ihoa vasten, mutta ei niin, että sattuu. Useasti, jos vihdot jonkun muun selkää, saatat jopa kuulla ohjeistuksen: “Vihdo niin kovaa kuin pystyt!” Jos vihtominen on sinulle aivan uusi käsite, niin liike muistuttaa hieman maton tamppausta, mutta tässä tapauksessa matto on sinun kehosi. Yhtä lailla tamppauksen liikkeessä kehosta vapautuu likaa, eli kuolleet ihosolut irtoavat ja verenkierto paranee.
Saunavihta ja sen terveysvaikutukset ovat tunnettuja monissa pohjoismaissa, kuten Suomessa ja Baltian maissa, kuten Virossa ja Latviassa. Kuten aikaisemmin jo mainittu, vihtomisen yhteydessä kuolleet ihosolut irtoavat, mikä puhdistaa ihoa. Myös verenkierto ja aineenvaihdunta paranevat. Tämä johtuu siitä, että koivun lehdet ja oksat on puhdistavat hyvin ihoa. Ihoa voi puhdistaa vihtomalla myös muista oksista valmistetuilla vihdoilla ja vastoilla, kuten tammenoksista.
Koska koivu sisältää metyylisalisylaatteja, on sillä kivunlievitys vaikutuksia. Märkiä koivun lehtiä voidaan käyttää myös ihottumiin, ja koska vihtomisessa vasta on yleensä märkä ja lämmin, tekee se iholle hyvää.
Erityisesti astmaatikoille koivuvihdalla vihtominen on hyväksi, koska sen lehdet sisältävät runsaasti eteerisiä öljyjä, jotka lievittävät oireita, mutta eivät kuitenkaan korvaa lääkkeitä eivätkä paranna sairautta.
Vasta ohje
Ensiksi on hyvä tietää, että vihta tai vasta on parhaimmillaan tuoreena. Siksi sitä käytetään heti valmistuksen jälkeen tai pakastetaan muovikelmu ympärillään, jotta se olisi mahdollisimman tuore. Saunavihta valmistus toteutetaan yleensä kesällä kesäkuun lopulta heinäkuun alkuun. Hyvänä muistisääntönä on pitää aikaväli juhannuksesta muutama viikko eteenpäin. Aikaväli vihdan valmistamisessa ei ole kovinkaan pitkä, mutta riittävä kuitenkin.
Saunavihdan teko on helppo, mutta taitolaji. Kun sen taitaa, vihdan valmistus sujuu käden käänteessä.
1. Oksien hankinta
Ensiksi aloitetaan hankkimalla oksat, joissa on lehtiä. Muista, että koivunoksia ei saa taittaa ilman maanomistajan lupaa, sillä koivuihin ei päde jokamiehenoikeudet. Noin 30 oksaa sopii hyvin yhden vihdan tekoon. Jos haluat tuuhean saunavihdan, laita yhteen kimppuun noin 40 tai jopa enemmän. Oksien on hyvä olla pituudeltaan noin 50 cm.
2. Sidontaoksan valmistus
Kun oksat on hankittu, aloitetaan ensimmäisestä oksasta, jolla sidotaan lopuksi koko kimppu kiinni. Tämä oksa on yleensä pidempi ja se nypitään tyvestä puhtaaksi ja kuoritaan kuori pois. Sen jälkeen oksaa ruvetaan taivuttamaan niin, että syntyy kierre, jota jatketaan koko oksan verran. Kun oksa on pyöritetty, se on tarpeeksi pehmeä ja joustava sitomista varten.
3. Vihdan kokoaminen kimpuksi
Seuraavaksi koivun oksat asetellaan yhdeksi kimpuksi. Kimpun alapuolelta oksien tyvestä pieniä oksia ja lehtiä revitään pois, jotta kädelle jää tarpeeksi tilaa tarttua kimpusta kiinni.
4. Vihdan sidonta kiinni
Nyt kimppu sidotaan laittamalla sitomiseen tarkoitettu oksa kimpusta läpi vaakasuunnassa. Kieputa oksa muutaman kerran kimpun ympäri, eli tee kimppuun lenkki tai kaksi, pujota oksa uudestaan kimpusta läpi ja tee uudestaan lenkki. Samalla on hyvä pyörittää oksaa, jolloin se tekee kimpusta vahvemman. Toista liikettä niin kauan, kunnes vihta on sidottu tiukasti ja leikkaa lopuksi alimmaiset (ylimääräiset) oksan päädyt pois niin, että siitä tulee tasainen.
Jos oksalla sitominen kuulostaa liian monimutkaiselta, on nykyään helppoa käyttää myös lankaa, jolla voi sitoa vihdan ja vastan tiukasti kiinni.
Mistä puusta vihta tehdään?
Saunavihta tehdään koivusta, ja nimenomaan rauduskoivusta, koska se kestää vihtomista paremmin kuin hieskoivu. Koivun lisäksi saunavihta valmistuu helposti myös tammen ja eukalyptuksen oksista. On myös monia muitakin puita, joiden oksista saunavasta tehdään ja joilla on erilaiset vaikutukset lehtien kovuudessa ja aromissa. Puun oksien valinta riippuu pitkälti omasta mieltymyksestä ja perheen kulttuurista, mitä kukin perhe on tottunut käyttämään perinteisesti. Kuitenkin, Suomessa koivuvihta on yleisin.
Kuinka kauan vihta/vasta kestää?
Tuore saunavihta kestää pari päivää, mutta sitä voi käyttää monta kertaa uudelleen huuhtelemalla vihdan ja säilömällä se kuivassa ja viileässä. Tämän jälkeen tuore vihta kuivuu, mutta sen saa uudelleen pehmeäksi liottamalla vedessä ennen käyttöä. Tuoreita vihtoja voi myös pakastaa muovikelmulla, jolloin vihdan voi ottaa käyttöön pakkasesta myös vuoden päästä.
Vihtojan muistisääntö:
- Paras tuoreena
- Valmistetaan rauduskoivusta
- Oksien taittamiseen on kysyttävä lupa maanomistajalta
- Ihon annetaan pehmentyä saunan lämmössä enne vihtomista
- Valmistus alkaa juhannuksena
- Vihta ja vasta ovat kummatkin oikein
Tiesitkö, että koivunlehdistä voi myös valmistaa teetä?
*Artikkeli ei ole kirjoitettu lääketieteen ammattilaisen puolesta ja sen ainoa tarkoitus on valistaa päätermiä ja sen tarkoitusta.